Pikavippi - Luotonantajien rekisteröinti hyödyttää nykyisiä toimijoita, ei kuluttajia

Suomessa ollaan valmistelemassa uutta lakia jonka nimeksi on ehdotettu Laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä. Kansankielellä kyseessä on pikavippi-laki. Pikalainatoimintaa harjoittavat yritykset pakotetaan rekisteröitymään.

Voi kuulostaa yllättävältä että suurimpia pikaluottoyrityksiä edustava yhdistys on ilmoittanut tukevansa rekisteröitymisvelvoitetta. Taustalla lienee kuitenkin hyvinkin rationaaliset syyt. Pienlainoja myöntää tällä hetkellä jo noin 100 yritystä ja kilpailu on varmasti kovaa, lisäksi vippien vertailu on kuluttajille helppoa. Uuden lainsäädännön myötä tämä muuttuu.

Voisi sanoa että pikavippiala edustaa vapaata markkinataloutta ja aitoa yritystenvälistä kilpailua puhtaimmillaan. Alalle on helppo tulla (ei vaadi suuria investointeja) ja itse tuote, pikalaina, on selkeä ja kuluttajan on helppo vertailla eri yritysten tarjoamien pikaluottojen hinnoittelua. Monista muista aloista poiketen uskon, että pienlainabisneksessä on myös aitoa kilpailua alalla toimivien yritysten välillä.

Edellä mainittu alan nykytilanne (käsitykseni siitä) tulee muuttumaan, jos ehdotettu lainsäädänto astuu voimaan. Lainsäädäntö tulee pitkälti sinetöimään alan nykyisten toimijoiden temmellyskentäksi. Tämä siksi että rekisteröinnin edellytykseksi ollaan asettamassa riittävä kokemus luottotoiminnasta. Tuo estää käytännössä uusien vippiyrittäjien tulon markkinoille koska pikavippialan maine on niin kyseenalainen, ettei kukaan jolla on kokemusta luottotoiminnasta hakeudu alalle. Kuinkakohan moni nykyisistä pikalainayrittäjistä olisi saanut firmansa rekisteröityä, jos nyt ehdotettu lainasäädäntö olisi ollut voimassa 4-5 vuotta sitten kun nykyistenkaltaisten pikaluottojen myöntäminen aloitettiin Suomessa? Veikkaan että aika harva.

Mitä tämä kaikki sitten merkitsee pienlainojen ottajille? Vipit ovat tulevaisuudessa entistä kalliimpia ja pikavippi on haettavissa nykyistä harvalukuisemmasta joukosta yrityksiä. Poliitikot ovat hyvää tarkoittaessaan luomassa järjestelmää, joka kanavoi voitot jatkossa entistä varmemmin nykyisten pikalainayrittäjien taskuihin.

Vanhanen korottamassa yli 50000 euroa vuodessa ansaitsevien veroja

Pääministeri Matti Vanhanen oli lehtitietojen mukaan ehdottanut noin viikko sitten, että suurituloisimpien veroja olisi korotettava. Ilmeisesti Vanhanen oli suurituloisilla tarkoittanut sitä 10 % väestöstä, joiden tulot ovat kaikkein korkeimmat. Käytännössä Vanhanen siis ehdotti veronkorotusta kaikille yli 50000 euroa vuodessa ansaitseville.

Vain harva 50000 euroa vuodessa tienaava pitänee itseään suurituloisena, joten poliitikkojen on turvallisempaa hämärtää käsitteitä puhumalla vain suurituloisista.

Mielestäni Suomessa ei pidä lähteä veronkorotusten tielle. Tässä maassa maksetaan jo ihan tarpeeksi veroja. Muutenkin suhtaudun varauksellisesti kaikkiin ehdotuksiin, jotka lähtevät siitä että jonkun tietyn ryhmän oikeuksia/etuja/oloja tulisi heikentää. Lähtökohtana täytyy olla kaikkien suomalaisten elintason nostaminen, emme tarvitse lisää tulonsiirtoja "rikkailta" "köyhille". Näillä tulonsiirroilla on passivoiva vaikutus koska marginaalihyöty jonka saa kun tekee jotain enemmän/paremmin (=saa lisää palkkaa), pienenee koko ajan.

Linnainen – Vantaan suurituloisimpien kaupunginosa

Linnainen kiilaa kärkeen kun tarkastellaan Aluesarjat-tietokannasta saatavilla olevia vuoden 2007 keskituloja kaupunginosittain. Linnainen on samalla Vantaan ainoa kaupunginosa, jossa keskitulo nousee yli 40 000 euron vuodessa.

Kaikkien yli 15 vuotiaiden keskimääräiset tulot (euroa) vuonna 2007, kymmenen suurinta keskituloa:

1. Linnainen 44326
2. Petikko 37700
3. Keimola 34848
4. Sotunki 34540
5. Ylästö 34183
6. Vantaanlaakso 32227
7. Vapaala 32112
8. Tammisto 32015
9. Hämevaara 31718
10. Kivistö 31611

Kun katsotaan alhaisimpien keskitulojen listaa niin ”kärkeen” kiilaavat Mikkola ja Havukoski, joissa asukkaiden keskitulo ylittää vain niukasti 20 000 euroa. Totuuden nimissä on kutenkin todettava, että näiden Vantaan köyhimpienkin alueiden keskitulot ylittävät Helsingin surkeimpien alueiden keskitulot muutamalla tuhannella eurolla. Pääkaupunkiseudun pahimmat slummit näyttäisivät siis kaikesta huolimatta löytyvän Helsingistä.

Kaikkien yli 15 vuotiaiden keskimääräiset tulot (euroa) vuonna 2007, kymmenen alhaisinta keskituloa:

1. Mikkola 20453
2. Havukoski 20519
3. Länsimäki 21152
4. Jokiniemi 21335
5. Hakunila 21726
6. Asola 22230
7. Vallinoja 23644
8. Metsola 24078
9. Korso 24416
10. Viinikkala 24619

Nuottaniemi - Espoon suurituloisimpien asuinpaikka

Espoon kaupungin tilastotoimi on Aluesarjat-tietokannassa julkaissut eri kaupunginosissa asuvien yli 15 vuotiaiden henkilöiden keskimääräiset tulot. Tietojen lähteeksi mainitaan Tilastokeskus ja ne perustuvat vuoden 2007 verotustietoihin.


10 kaupunginosaa, joissa keskitulot ovat kaikkein korkeimmat ja keskitulot euroissa.

1. Nuottaniemi 110344
2. Westend 106356
3. Soukanniemi 72741
4. Suvisaari 60863
5. Haukilahti 58041
6. Kattilalaakso 54759
7. Ruukinranta 50280
8. Högnäs 48322
9. Henttaa 46866
10. Bemböle 46711



10 kaupunginosaa, joissa keskitulot ovat kaikkein alhaisimmat ja keskitulot euroissa


1. Otaniemi 13444
2. Lakisto 19465
3. Suvela 22716
4. Kirkkojärvi 23312
5. Luukki 24854
6. Espoon keskus 25458
7. Karakallio 25780
8. Perkkaa 26252
9. Kauklahti 26704
10. Matinmetsä 27107



Suurituloisimpien listalla ei juuri yllätyksiä ollut. Listalta löytyvät odotetusti merenrantakohteet ja Nuottaniemi kiilasi Westendin edelle. Loput kaupunginosat ovatkin harvaanasuttuja maaseutumaisia alueita.

Alhaisimpien keskitulojen kaupunginosista erottuu Otaniemi, jonka asukkaista merkittävä osa on Teknillisen korkeakoulun opiskelijoita. Muut pienituloisten asuinalueet ovat lähinnä kerrostalolähiöitä, kuten Mogadishu Avenue tv-sarjastakin tuttu Suvela.

Helsingin suurituloisimmat asuvat Tahvonlahdessa.

Helsingin kaupungin tilastotoimi on Aluesarjat-tietokannassa julkaissut eri kaupunginosissa asuvien yli 15 vuotiaiden henkilöiden keskimääräiset tulot. Tiedot perustuvat vuoden 2007 verotustietoihin.


10 kaupunginosaa joissa keskitulot ovat kaikkein korkeimmat ja keskitulot euroissa


1. Tahvonlahti 348688 €
2. Kaivopuisto 201065 €
3. Kuusisaari 176236 €
4. Eira 99739 €
5. Kaartinkaupunki 93375 €
6. Karhusaari 65587 €
7. Lehtisaari 64843 €
8. Tammisalo 60894 €
9. Kulosaari 55522 €
10. Marjaniemi 53719 €


10 kaupunginosaa joissa keskitulot ovat kaikkein alhaisimmat ja keskitulot euroissa


1. Viikin tiedepuisto 11904 €
2. Jakomäki 18183 €
3. Kurkimäki 18875 €
4. Koskela 19414 €
5. Itäkeskus 19996 €
6. Kivikko 20047 €
7. Meri-Rastila 20346 €
8. Pihlajisto 20515 €
9. Tuomarinkartano 20580 €
10. Kontula 20624 €


Vaikka Itä-Helsinkiä usein kutsutaan ns. ongelma-alueeksi on kuitenkin niin että 10 asukkaiden keskitulolla mitattuna suurituloisimman kaupunginosan joukossa on viisi kaupunginosaa jotka sijaitsevat Itä-Helsingissä. Näistä toki Karhusaari on "uutta Itä-Helsinkiä" onhan se entinen Sipoon osa-alue.

Itä-Helsingillä on toisaalta vahva edustus myös pienituloisen väestön kaupunginosien listalla, edustus on 6 kaupunginosaa kymmmenestä. Pienituloisten listalla on lisäksi kolme kaupunginosaa Pohjois-Helsingistä sekä Koskela, joka ehkä usein luokitellaan Pohjois-Helsinkiin, mutta joka karttaa katsottaessa on kyllä hyvin pitkälle Helsingin keskiössä.

EU-parlamenttivaalit 2009

Tätä kirjoitettaessa vuoden 2009 Eurovaalien äänestysaikaa on jäljellä vielä yli tunti. Itse kävin tänään aamupäivällä äänestämässä täällä Länsi-Helsingissä, eikä todellakaan ollut mikään ruuhka. Ketään toista äänestäjää ei näkynyt sinä aikana kun kävelin äänestyspaikkana toimivaan kouluun sisään, kävin äänestämässä ja kävelin koulusta ulos.

Omien havaintojeni perusteella veikkaisin siis äänestysprosentin jäävän melko alhaiselle tasolle. Se ei sinällään ole mikään yllätys sillä kampanjointi on ollut perin vaisua. Eilen tosin näin "Stadin demareiden" jakavan ilmaista grillimakkaraa Helsingin keskustassa. Lämpimät makkarat näyttivät kiinnostavan monia. Yhtä iloisia tuskin olivat ne alan yrittäjät, jotka näköetäisyydellä olevista kojuistaan yrittivät myydä makkaroita, heidän lauantai-illan liikevaihtonsa taisi kärsiä huomattavasti.

Osa heikosta äänestysinnosta täytyy kyllä pistää myös suomalaisten tiedotusvälineiden piikkiin. EU-parlamentin tapahtumia ei juuri seurata vaalien välillä, mikä toisaalta saattaa johtua siitä, että osa Suomen mepeistä on enemmän tai vähemmän jäähdyttelijöitä, joiden parhaat hetket kotimaan politiikassa ovat jo takanapäin.

Onko Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu todella muita lukioita parempi?

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu sijoittui jälleen tiedotusvälineiden tekemien lukiovertailujen kärkeen. Vertailut perustuvat siihen miten eri lukioiden oppilaat pärjäävät ylioppilaskirjoituksissa. Yhteiskoulun abiturientien keskimääräinen tulos tämän kevään yo-kirjoituksissa oli 22,79 pistettä (neljä pakollista ainetta). Pisteet perustuvat yo-kokeissa saatuhin arvosanoihin niin, että heikoimmasta hyväksytystä tuloksesta eli approbaturista saa 2 pistettä ja toisessa ääripäässä on laudatur josta saa 7 pistettä. Näin ollen heikoin mahdollinen hyväksytty neljän pakollisen aineen suoritus on 8 pistettä kun paras on vastaavasti 28 pistettä.

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun keskiarvo 22,79 pistettä tarkoittaa siis sitä, että koulun keskiverto-oppilas kirjoittaa yhden Magnan ja kolme Eximiaa (yhteensä 23 pistettä). Onko tuo hyvä vai huono tulos?

Noh, helppo vastaus olisi että se on parempi tulos kuin missään muussa lukiossa. Tuo on tietysti totta, mutta rehellisempää on ottaa huomioon myös se minkälainen keskiarvo lukioon on vaadittu. Suomalaiseen Yhteiskouluun vaaditaan vuosittain peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo joka on yli 9,0. Eximian tai Laudaturin saa jokaisessa Yo-kirjoitusten aineessa 20 % kirjoittajista.

Näiden faktojen valossa on pakko kysyä miten tämä yli 9,0 keskiarvolla lukioon päässyt oppilasmateriaali hyytyy kolmen vuoden aikana niin, etteivät he keskimäärin kykene kaikissa neljässä pakollisessa aineessa sijoittumaan 20 % kärkijoukkoon? Yli yhdeksän keskiarvolla siihen pitäisi kyllä keskimäärin pystyä.

Tarkoituksenani ei ole arvostella jotain yksittäistä koulua vaikka käytinkin tässä Yhteiskoulua esimerkkinä. Haluan sen sijaan tuoda esiin sitä näkökulmaa, että lukioiden eroja on liioiteltu ja jokaisesta normaalikokoisesta lukiosta löytyy useampi ylioppilas, jotka ylittivät parhaan lukion keskiarvotuloksen.

Voivatko opettajat ja oppilaat olla kavereita netin yhteisöpalveluissa?

Internetin yhteisöpalvelut ovat nostaneet jälleen pinnalle koulumaailman ainaisen väittelyaiheen, eli sen voivatko opettaja ja oppilas olla kavereita? Tiedotusvälineissä on nyt nähty kannanottoja joissa opettajia on ohjeistettu olemaan hyväksymättä oppilaiden Facebook-kaveripyyntöjä.

Mielestäni päätäntävalta täytyy näissä kysymyksissä jättää opettajalle, eikä lähteä rakentamaan keinotekoisia restriktioita. Opettajien ja oppilaiden ystävyys ei ole mikään uusi asia, eikä ilmiönä tule koskaan poistumaan. On nimittäin niin, että aina tulee olemaan opettajia jotka jotain kautta tuntevat esim. jonkun oppilaan vanhemmat. Eli jos pelkona on se, että oppilaiden arviointi tulisi jotenkin epäreiluksi, niin se pelko on ollut ennenkin aiheellinen ihan samalla tavalla.

Verkon yhteisöpalveluissa solmittujen ystävyyksien on sitä paitsi kerrottu olevan pääasiassa hyvin pinnallisia. Suuri osa ystävälistoilla olevista henkilöistä on enemmän tai vähemmän pintapuolisia tuttavuuksia. Näin ollen en voi nähdä kovin suuria riskejä opettajien ja oppilaiden nettiystävyydessä itsessään, sen sijaan näen isojakin ongelmia siinä, jos opettaja ei hyväksy kaikkien oppilaiden kaveripyyntöjä vaan ryhtyy valikoivaksi. Mutta se onkin sitten jo ihan toisen keskustelun paikka...

500 euroa viikossa plus huippujulkisuus ei ole huono diili

Tällä viikolla on noussut puhenaiheeksi se, että Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman kilpailijoille maksettiin huhujen mukaan 500 euroa viikkossa siltä ajalta, kun he olivat ohjelmassa mukana. Tätä ovat monet pitäneet nettikeskusteluissa liian pienenä summana.

Olen vahvasti eri mieltä. Suurin osa kilpailijoista oli puhtaita julkkiksia ja he elävät julkisuudesta. Nyt he pääsivät TV-ohjelmaan, jota katsoi jopa 1,5 miljoonaa suomalaista ja heille vielä maksettiin siitä. Väitän, että jos osallistumisesta olisi pitänyt maksaa 500 euroa viikossa tuotantoyhtiölle, olisi halukkaita osallistujia kuitenkin riittänyt yllin kyllin.

On selvää, että osallistujien markkina-arvo omalla alallaan on kasvanut ja he saavat jatkossa enemmän keikkoja sekä voivat pyytää niistä suurempia palkkioita.

Osallistujat eivät välttämättä olleet kaikkein kirkkaimpia tähtiä entuudestaan vaan osan suurimmat hetket olivat ehkä jo takanapäin. Heille ohjelma tarjosi mahdollisuuden nostaa oma ura uuteen nousuun ja osa heistä tulee epäilemättä siinä myös onnistumaan.

Oikeus tuomitsi pojan joka väärensi ikänsä mopokorttiinsa - Oliko tämä tarpeellista?

Riihimäellä asuva poika tuomittiin väärennöksestä käräjäoikeudessa 20 päiväsakkoon.

Vaikka olenkin yleisesti sitä mieltä että on tärkeää noudattaa tarkkaan voimassaolevaa lainsäädäntöä, niin tässä tapauksessa on kyllä käyty oikeutta ihan turhaan. On niin yleistä, että nuoret käyvät ostamassa tupakkaa (tai yrittämässä sitä) joko väärennetyillä tai muilta lainatuilla papereilla, että tämä "rikos" ei enää tunnu rikokselta.

Täytyykin ihmetellä mikä kioskimyyjän motiivi oli tämän tapauksen ilmoittamisessa poliisille? Mitään hyötyähän myyjä ei tästä saanut vaan korkeintaan haittaa, mikäli nuoret päättävät alkaa boikotoida ko. kioskia. Todennäköisesti myyjä on joku tärkeilijä joka näin pääsi pätemään.

Sikainfluenssa - tämän viikon ykkösjuttu

Tällä viikolla on "odoteltu" Meksikossa puhjenneen sikainfluenssa-pandemian tuloa Suomeen. Tätä kirjoittaessani ei tiedossani kuitenkaan vielä ole, että tauti olisi levinnyt tänne asti.

Koska en ole lääketieteen ekspertti en halua sen enempää ottaa kantaa itse tautiin vaan kommentoin mielummin sitä, miten tautia on käsitelty julkisuudessa.

Mielestäni uutisoinnissa on ollut nähtävissä kaksi asiaa jotka suuresti häiritsevät minua. Ensimmäisenä on mainittava suomalaisten iltapäivälehtien taipumus yrittää värittää ja hakea sensaatiota potentiaalisesti näinkin vaarallisen asian tiimoilta. Sanavalinnoilla kuten "tappajatauti" on pyritty ruokkimaan paniikkimielialaa. Olisi toivottavaa että kaupallisuus ja myynniedistämistarkoitus voitaisiin hetkellisesti siirtää taaemmaksi ja keskittyä faktapohjaiseen sekä informatiiviseen uutisointiin.

Toinen ikävä, mutta ei mitenkään odottamaton havainto on ollut kuinka viime päivinä tulleet uutiset siitä, ettei sikainfluenssa olekaan ehkä niin varallinen tauti kuin aluksi oli luultu, ovat ajaneet ensimmäiset "korppikotkat" pesistään. Korppikotkilla tarkoitan tässä yhteydessä ihmisiä, jotka keskittyvät jälkiviisauteen ja sitä kautta irtopisteiden keräilyyn omien poliittisten tai taloudellisten etujen ajamiseksi. Nämä korppikotkat antavat nyt lausuntoja siitä kuinka hallitukset ovat ylireagoineet sikainfluenssan suhteen ja aiheuttaneet näin työttömyyttä, köyhyyttä ja taloudellisia menetyksiä jne. Eipä kuulunut näiltä (jälki)viisailta mitään kommentteja silloin kun ensimmäiset uutiset taudista saapuivat. Taisivat olla silloin ensimmäisten joukossa apteekissa hakemassa hengityssuojaimia?

Lopuksi täytyy todeta, että toivottavasti sikainfluenssa todellakin on vain tämän viikon ykkösjuttu eikä hallitse koko loppuvuotta.

Mikkosten maailma TV-sarjan lopetus herättää kysymyksen

Tällä viikolla saimme kuulla että Nelonen lopettaa Mikkosten maailma tv-sarjan. Ainakin joidenkin lähteiden mukaan sarjan katsojaluvut ovat romahtaneet pilottijakson jälkeen. Mielestäni tuota ei voi pitää kovinkaan yllättävänä, jos sarjaa on lähetetty samaan aikaan kuin MTV3:n suosikkisarjaa Tanssii tähtien kanssa.

Itse katsoin Mikkosten sarjasta pelkästään tuon pilottijakson, joten sikäli tuon sarjan lopetus ei herätä minussa kovinkaan isoja tunteita. Enemmän minua kiinnostaisi tietää mistä tässä Mikkos-ilmiössä oikein oli kyse. Ymmärtääkseni koko juttu lähti jostain tv-ohjelmasta jossa keskusteltiin lasten päivähoidosta.

Kohu Mikkosten esittämistä mielipiteistä tuntuu turhalta koska varmasti paljon radikaalimpia ajatuksia lausutaan joka ilta sadoissa suomalaisissa baareissa, ainakin sen kolmannen-neljännnen oluen jälkeen.

Se kysymys johon mielelläni kuulisin vastauksen on miksi Mikkoset lähtivät tähän tv-sarjaan mukaan. Lienee selvää ettei Suomessa tienaa mitään merkittäviä summia tämäntyyppisellä sarjalla, joten ehkäpä taustalla onkin halu taistella sananvapauden puolesta?

Kyllä Suomessa pitää jatkossakin olla oikeus esittää mielipiteitä, jotka mahdollisesti poikkeavat yleisestä hyssyttelykonsensuksesta.

Yle-vero oikeudenmukainen tapa rahoittaa Ylen toimintaa

Viime viikolla tuli julkisuuteen tieto, jonka mukaan TV-lupamaksu ollaan korvaamassa verolla jota on alustavasti nimitetty Yle-veroksi.

Tätä ideaa vastaan on tietysti hyökätty ja perusteena käytetty sitä, etteivät kaikki katso TV:tä jolloin kaikkien ei myöskään tarvitsisi olla rahoittamassa Ylen toimintaa.

Ihmisten kannattaisi muistaa, että he ovat jo nyt verorahoineen rahoittamassa kaikenlaista toimintaa josta ei koidu heille välitöntä hyötyä. Yksi usein käytetty esimerkki on Helsingissä sijaitseva Kansallisooppera, jossa vain murto-osa suomalaisista käy elämänsä aikana.

Nykyinen järjestelmä jossa TV-lupatarkastajat juoksentelevat ympäriinsä ja "vainoavat" kansalaisia jotka eivät syystä tai toisesta ole maksaneet TV-lupaa, on auttamatta vanhentunut ja tehoton.

Automaattisesti verojen yhteydessä perittävä maksu on kustannustehokas ratkaisu, joka myös alentaa suuren enemmistön (eli niiden jotka ovat maksaneet TV-lupamaksunsa) maksutaakkaa laajentamalla maksajien piiriä niin, että myös he jotka ovat tähän asti jättäneet lupamaksunsa maksamatta ovat mukana maksamassa.

Ilmaisten sähköpostipalveluiden tietoturvapuutteiden ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään

Tällä viikolla on ollut runsaasti puhetta Helsingin Sanomissa julkaistusta ilmoituksesta jossa anonyymi henkilö etsi helsinkiläisessä ravintolassa näkemäänsä vaaleahiuksista naista.

Ilmoituksessa oli mainittu sähköpostiosoite johon naista pyydettiin lähettämään viesti. Sähköpostiosoite oli internetistä haettavissa oleva ilmainen sähköpostiosoite, jollaisia tarjoavat esim. Google (Gmail) ja Microsoft (Hotmail).

Asiasta kiinnostuneet henkilöt ovat nyt yrittäneet selvittää kuka sähköpostiosoitteen omistaa. Tässä on hyödynnetty muun muassa sähköpostin "unohditko salasanan" toimintoa.

Ilmeisesti nämä nettisalapoliisit ovat tuota kautta onnistuneet saamaan selville, että ilmoituksen jättäjä oli joku venäläinen liikemies.

Mielestäni tämä tapaus osoittaa selvästi, ettei mitään kovinkaan salaista kommunikaatiota pidä ylläpitää ilmaisten sähköpostiosoitteiden välityksellä. Ongelma näissä on se, että sähköpostiosoitetta luotaessa nuo varmistuskysymykset (joita sähköpostipalvelu kysyy mikäli salasana unohtuu) tuntuvat turhalta ajanhukalta. Se taas johtaa helposti siihen, että turvakysymykseksi asetetaan niin helppo kysymys, että oikea vastaus on täysin vieraan ulkopuolisenkin keksittävissä.

Asiaan liittyy myös se tosiasia, ettei monikaan tunnu ymmärtävän tekevänsä tietomurtoa yrittäessään päästä kirjautumaan jonkun toisen henkilön sähköpostiin.

Vanhuus alkaa jo alle 30-vuotiaana

Yhdysvalloissa tehdyn ja Neurobiology of Aging-julkaisusarjassa julkaistun tutkimuksen mukaan ihmisten henkiset kyvyt ovat parahaimillaan 22 vuotiaana, jonka jälkeen ne alkavat vaiheittain heikentyä. Päättelykyvyssä romahdus tapahtuu 27-vuotiaana ja muistin heikentyminen jyrkentyy 37-vuotiaana.

Mielestäni tutkimustuloksia ei voi pitää yllättävinä. Ei ole kovin montaa sataa vuotta siitä kun ihmisten keskimääräinen elinikä Suomessa oli vain 30-40 vuotta. Eiko silloin olekin luonnollista että vanhuus alkaa 30 vuotiaana? Lääketieteen, asumisolojen ja ruokavalion kehittyminen ovat sittemmin nostaneet suomalaisten odotettavissa olevan eliniän yli 70 ikävuoteen. Kannattaa huomata, että nuo ovat kaikki ulkoisia tekijöitä, ihmisessä itsessään ei tapahtunut sellaista "evoluutiota" joka selittäisi eliniänodotteen nousun. Samalla kannattaa huomata että maailmassa on edelleen paljon maita joissa odotettavissa oleva elinikä on noin 30 vuotta.

Näyttää siis nyt siltä, että vietämme täällä Suomessa yli puolet elämästämme henkisinä vanhuksina. Ehkä ns. vanhustenasiat alkavat jatkossa kiinnostaa yhä useampia?

Käsittämätön kohu Suomen Lähikauppa Oy:n päätöksestä lopettaa Valion maidon myynti

Itse asiassa tämän pitäisi olla ihan pieni talousuutinen: Suomen Lähikauppa Oy ja Valio kävivät neuvottelut Valion maitojen myynnistä Suomen Lähikaupan liikkeissä ja lopputulos oli se, että yhteisymmärrykseen hinnoittelusta ei päästy, joten Valion maitojen myynti kyseisissä liikkeissä loppui.

Yllä mainitussa tapahtumassa ei ole mitään ihmeellistä. Kymmenet yritysten väliset hintaneuvottelut päättyvät varmasti Suomessa joka arkipäivä vastaavaan lopputulokseen.

Se asia joka on tästä kyseisestä tapauksesta tehnyt ison "jutun" on se, että Valion maitojen tilalla Suomen Lähikauppa aloittaa Arla-Ingmanin maitojen myynnin. Arla-Ingman on vuonna 2006 perustettu yritys joka syntyi kun ruotsalainen Arla osti suomalaiselta Ingmanin suvulta Ingman Foods Oy:n osakkeet. Ongelmana on siis ruotsalaisuus.

En ole koskaan ymmärtänyt näitä antipatioita ruotsalaisia kohtaan joita vieläkin näyttää esiintyvän. Varsinkin kun tässä tapauksessa on kyse ihan suomalaisesta maidosta, jota tuottaa suomalainen yritys (Arla-Ingman), vain yrityksen omistajat ovat ruotsalaisia (pörssiyhtiössä tietysti myös paljon kansainvälistä rahaa).

Toivoisin kaikkien ymmärtävän ettei toisen maailmansodan jälkeen Suomessa tapahtunut kehitys olisi ollut mahdollista jollei suomalaisten yritysten tuotteita olisi ostettu ulkomailla. Ilman kansainvälistä kauppaa maailmassa menestyvät vain ne maat joissa on paljon asukkaita (iso kotimarkkina-alue). Täten he jotka vaativat suomalaisia ostamaan suomalaista tavaraa vaikka se olisikin kilpailukyvytöntä, sahaavat itse asiassa sitä oksaa jolle Suomen koko menestys perustuu.

Yleisradion uutisoinnin jälkeen Stockmann ja Sokos lopettivat alaikäisten Push-up rintaliivien myynnin

Kova kohu nousi siitä kun selvisi, että Stockmann ja Sokos myyvät lastenosastoillaan Push-up rintaliivejä. Nyt nämä yritykset ovat sitten päättäneet vetää ko. tuotteet pois myynnistä.

Ihmettelen koko kohua. Ensiksikin kaikki varmasti ovat yhtä mieltä siitä, että Push-up rintaliivien myynti ei ole laitonta. Toiseksi on hyvä muistaa, että kaupat myyvät yleensä vain tavaraa jolle on kysyntää.

Miksi olemme nyt siis tilanteessa jossa kaksi isoa tavarataloa on vetänyt myynnistä tuotteita joille on kysyntää ja jotka ovat täysin laillisia?

Kyseessä on vaarallinen esimerkki trendistä jonka internet on mahdollistanut. Internetissä pienetkin painostusryhmät voivat näytellä suuria ja esittäytyä "enemmistön mielipiteenä". Olen syvästi huolestunut siitä että Suomesta on yhä suuremmissa määrin tulossa kieltojen ja rajoitusten yhteiskunta.

Kannattaa huomata etten tässä ota kantaa siihen ovatko alaikäisten tyttöjen Push-up rintaliivit hyvä vai huono juttu vaan nimenomaan siihen, että laillisia tuotteita on saatava myydä kaupoissa ilman että joutuu julkisen hyökkäyksen kohteeksi kuten Sokos ja Stockmann tässä tapauksessa joutuivat.